All Posts By

admin

Vastuullisen työympäristön kehittäminen | Webinaari 24.11.2020

By Flowork® writes No Comments

Vastuullisen työympäristön kehittäminen – Mitä miten ja miksi | Webinaari 24.11.2020 klo 12-13

 

Webinaarin sisältö

Missä ja miten, nyt korona-ajassa ja sen jälkeen työskennellään? Miten valjastetaan työympäristömurroksen momentum vastuullisen kehittämisen käyttövoimaksi? Tule mukaan webinaariin, jossa Nuanin työympäristöasiantuntijat kertovat työkaluista ja menetelmistä miten viheliäiset työympäristöhaasteet taklataan. Tehdään monimutkaisesta yksinkertaista!

Annamme askelmerkkejä kohti vastuullista työympäristöstrategiaa ja onnistunutta yhteiskehittämistä kokeilukulttuurin avulla. Tarjoamme näkökulmia miten datan ja tutkimustiedon avulla – ymmärtämällä työtä ja ihmisiä – on mahdollista optimoida työympäristöä.

* Työympäristö murroksessa – miten eteenpäin?
* Oletuksista oikeiden kysymysten äärelle – millaisella tiedolla työympäristöjä johdetaan?
* Tehokkuutta muotoilun metodeilla – miten kehittää ketterästi?
* Työympäristön hyvinvoinnin vallankumous: uusi normaali?
* 5 konkreettista työympäristövinkkiä – parempaa työtä, tuottavuutta ja suorituskykyä

Tsekkaa webinaari tästä linkistä

. . .


Poimi webinaarin vinkit

Tässä kuusi tärkeintä vinkkiä vastuullisen työympäristön kehittämiseen (koska valitseminen oli liian hankalaa ja viimeisen poisjättäminen tuntui mahdottomalta) – rohkeita askelia kohti parempaa työtä ja hyvinvoivia ihmisiä sekä muuttuneessa tilanteessa joustavaan ja resurssiviisaaseen työympäristöstrategiaan.

vastuullinen työympäristö

Toisten sanat ja teot muovaavat aivojasi | Lisa Feldman Barrett

By Flowork® recommends No Comments

Tiesitkö, että kehollasikin on oma budjetti, ja ihmiset ympärillämme voivat joko kasvattaa tai pienentää sitä? Ihminen on sosiaalinen eläin, ja tästä voi olla sekä hyötyä, että haittaa meille. Toisen sanat voivat lohduttaa tai pelastaa, kontekstista riippuen. Miksi? Koska monet aivojen osat, jotka käsittelevät kieltä, ovat yhteydessä suoraan muihin elintoimintoihimme. Psykologi ja neurotieteilijä, Northeastern Universityn professori Lisa Feldman Barrett kertoo miten me ihmiset olemme yhteydessä toisiimme. Artikkeli tarjoaa hyviä aineksia myös sosiaalisen työympäristön kehittämiseen.

POIMI VINKKI:
Sosiaaliset ihmiseläimet säätelevät toisiaan sanojen avulla. Kiinnitä seuraavalla kerralla huomiota sanoihin ja äänensävyyn, joilla esität asiasi vaikkapa työpalaverissa ja tutkaile tunnelmaa – tuntuvatko keskustelukumppanisi rentoutuvan vai stressaantuvan?

TSEKKAA ARTIKKELI TÄÄLTÄ:
People’s words and actions can actually shape your brain — a neuroscientist explains how / ideas.ted.com

 

Työympäristöjä kehitetään nyt ketterästi ja yhdessä

By Flowork® writes No Comments

Eriskummallinen etätyövuosi on luonut yrityksille viheliäisiä haasteita. Sillä välin kun ihmiset näppäilevät töitä kotitoimistoilla, toimistojen nurkissa ujeltaa tuuli, mikä on pakottanut pohtimaan toimitilojen resursseja ja työnteon standardeja uudemman kerran. Ja työn tulevaisuus näyttäytyy monille ehkä jopa liian ennustamattomana.

Kuten joku viisas joskus sanoi, aika on pitkä sille joka vain odottaa. Milloin täydestä tyytyväisyydestä nykytilaan olisikaan syntynyt jotain jälkeä jättävää? Nyt voidaankin ajatella, että edelläkävijät luovivat työn murroksen tuomassa mahdollisuudessa kohti työympäristöjä, joissa sekä tuottavuus että arvot ovat hiottu kestäviksi – olipa huomisen trendi mikä tahansa. Nyt on aika optimoida paletti. 

Mutta miten kriisin keskellä ajatukset onnistutaan kääntämään optimistiseksi työympäristön tulevaisuuden kannalta, ja mistä ponnistaa voima muutokseen, joka nyt jos koskaan vaaditaan vaalimaan tehokasta työtä ja hyvinvoivia työntekijöitä?

Ketteryys kaverina muutoksessa

Sukelsimme edellisessä blogitekstissämme Kun etätyö tyhjensi toimistot – miten kehittää uusi vastuullinen työympäristö? tiedolla johtamiseen. Työntekijöiltä saadaan arvokasta tietoa työn tekemisestä. Dataa kerätään käyttäjiltä ja haetaan ymmärrystä mikä toimii ja mikä ei: mikä tukee työn tuottavuutta, suorituskykyä ja hyvinvointia, ja mikä on niiden esteenä – digitaalisessa, sosiaalisessa ja fyysisessä työympäristössä. Kiteytetään kehityshaasteet ja mittarit kehitystyön perustaksi (kts. kuvio alla: vaihe 1).

Työympäristömuotoilun tuplatimantti // Vaihe 2: Yhteiskehittäminen ja testaus

 

Vastuulliset ja kestävät työympäristöt luodaan nyt prosessinomaisesti yhteiskehittämällä. Kehitetään, kokeillaan, etsitään ja löydetään yhdessä koko organisaation kanssa. Ammattitaitoinen fasilitointi on ratkaisevaa onnistuneissa prosessissa. Haasteet työympäristöissä ovat usein piileviä, joten arvokas työntekijäymmärrys kasvaa kehittämisen aikana. “Kyselydataa voidaan rikastaa esimerkiksi työntekijöiden haastatteluilla ja havainnoinnilla, jolloin päästään todella käsiksi työntekijöiden kokemuksiin ja tarpeisiin. Vain aito työntekijäymmärrys on mielekäs perusta työtapojen tai tilojen kehittämiselle”, Workday Designersin työpäivämuotoilija Aku Varamäki sanoo. “Muotoiluajattelu ylipäätään tarjoaa oivallisen kehitysmenetelmän ja työkaluja paitsi tulevaisuuden työtilojen, myös työtapojen kehittämiseen.”

Käyttäjäymmärryksen lisäksi työympäristön optimointi vaatii yrityksen määrittelemät arvot, ohjurit ja selkeät tavoitteet. Mitä arvotamme ja millaisen työympäristön haluamme rakentaa? Millaisia tavoitteita haluamme saavuttaa? Eihän markkinointistrategiaakaan (toivottavasti) luoda tyhjästä, vaan se nivotaan tavoitteiltaan yrityksen visioon, missioon ja arvoihin. Samalla tavalla myös työympäristöä on järkevää rakentaa kestävän työympäristöstrategian avulla, jolloin tavoitetta kohti voidaan edetä ketterästi yhteiskehittäen ja kokeillen.

 

Kehittäminen on prosessi, muutos on pysyvä

Onko hitaasti ja raskaasti tehty suuri muutosprojekti pätevä enää parin vuoden päästä, kun työympäristön tulevaisuutta ei enää pystytä ennustamaan kuukausiakaan pidemmälle? Kuinka varmistetaan, että kehitystyö tukee oikeasti hyvinvoivia ihmisiä ja parempaa työtä eikä investointeja tuhlata?

 

KUVIO: Työympäristön kehittäminen on ketterä prosessi.

Yhteiskehittäminen toimii kokeilukulttuurin omaisesti, joka on projektin sijaan prosessi. Sen sijaan, että kuljettaisiin kättelystä kättelyyn, alusta loppuun, työympäristön kehittäminen on suotuisampaa nähdä syklisenä prosessina, jota työstetään yhdessä pienin askelin. Ja vaikka jossain erehdytään, siitä taas opitaan ja saadaan lisää arvokasta dataa: tämä tekee kehittämisestä ketterää. Prosessinomainen yhteiskehittäminen ja muotoilumetodiikka sopii kuin nenä päähän ennustamattomina aikoina, eikö?

“Hyvien työtapojen etsiminen on työntekijän, työyhteisön ja työnantajan yhteinen kehittämistehtävä. Tämä on työtehtävä, johon kannattaa käyttää aikaa ja tehdä kokeiluja. Jos joku kokeilu toimii, se todellakin kannatti tehdä. Toimimattomatkin kokeilut ovat usein tärkeitä, sillä ne paljastavat asioita, joita emme välttämättä ole aiemmin tulleet ajatelleeksi.” (Huotilainen & Saarikivi: Aivot työssä, 2018).

Työympäristöjen muutoksiin liittyy usein selittämätöntä stressiä, pelkoa tai epämiellyttävää, henkisellä tasolla koettua uhkaa. Meille on edelleen ominaista reagoida uhkiin, esimerkiksi epämiellyttävältä tuntuviin muutoksiin, taistele tai pakene-reaktiolla, joka näyttäytyy meille stressikokemuksena. Kehomme reagoi tavalla, joka käskee meitä pakenemaan tai puolustautumaan, jolloin muutosvastarinta on luonnollista. Varsinkin tällaisena epävarmana aikana epätietoisuus oman työympäristön tulevaisuudesta voi huolettaa: mitä jos esimerkiksi työpisteeni häviää, toimitilasta luovutaan tai käytänteet muuttuu.

Yhteiskehittämisen menetelmät ovat omiaan vähentämään muutosvastarinta ja lisäämään osallisuutta ja sitoutumista. Työntekijälle on tärkeää kokea roolinsa organisaatiossa merkitykselliseksi ja tuntea voivansa aidosti vaikuttaa. Kun ihminen kokee olevansa osallinen häntä koskeviin päätöksiin, tunne työn hallinnasta poistaa epävarmuutta ja rakentaa luottamusta koko organisaatioon. Ja sitouttaa ihmiset tiukemmin yrityksen tavoitteisiin. 

Hyvinkin toimiva lauma vaatii johtamista. Lähtökohtaisesti muutos aiheuttaa aina epävarmuutta, joten muutosjohtamisella ja -viestinnällä on tärkeä rooli onnistuneissa muutosprosesseissa.

 

Panosta työtyytyväisyyteen ja ihmisiin – ymmärrä biologiaa

Vaikka työympäristöissä kamppaillaan nyt modernin työn haasteiden kanssa, on hyödyllistä ymmärtää, että evoluutio ei ole pysynyt perässä, aivomme ovat 20 000 vuotta vanhat ja vaikuttavat meihin ja työhömme. Esimerkiksi metsästäjä-keräilijöille elintärkeä taistele tai pakene-reaktio ja yhteisöllisyyden tarve pohjautuvat samaan reagointitapaan kuin esi-isillämme.

“Ihmisen kognitio on parhaimmillaan silloin, kun sitä käytetään yhteiseen hyvään, yhteisten ongelmien ratkaisemiseen ja muiden auttamiseen.” (Huotilainen & Saarikivi: Aivot työssä, 2018).

Tunnistatko tunteen energiapuuskasta työskennellessänne työryhmänä yhteisen tavoitteen eteen? Oletko kokenut olevasi tehokkaimmillasi, kun työstätte projektia, johon koet pystyväsi aidosti antamaan panoksesi? Meille ihmisille on tyypillistä olla tehokkaimpia pyrkiessämme yhteiseen päämäärään, mikä osaltaan tukee sitä, miksi yhteisiä kehityshankkeita on kannattavinta työstää osallistamalla.

 

Vastuullisen työympäristöstrategian ja työnantajan tunnusmerkkejä?

Tietoa siitä, että primitiiviset reaktiot ja ryhmäytymisen voima vaikuttavat hyvinvointiimme ja tehokkuuteemme myös työympäristössä, on kannattavaa käyttää hyödyksi. Työympäristön yhteiskehittäminen on paitsi loistava työkalu työssä piilevien haasteiden ja pelkojen taklaamiseen myös herkullinen tilaisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja avoimuutta yrityksen sisällä. Erityisesti nyt haastavan kevään jälkeen ja joustavan työn aikana hajautetun yhteisöllisyyden tukeminen nousee aivan uuteen merkitykseen myös yrityksen kilpailukykyä ajatellen. Lopputuloksena työympäristön onnistuneesta yhteiskehittämisestä voi parhaimmillaan olla hyvinvoivien työntekijöiden ja tuottavamman työn lisäksi vastuullisempi työnantajamielikuva ja maailman tyytyväisimmät työntekijät?

 

 

Vaikka tämä vuosi voi näyttäytyä monelle yritykselle kriisinä tyhjentyvien toimitilojen keskellä, on kriisi aina mahdollisuus luoda jotain uutta ja entistä parempaa. Työympäristömuotoilu tukee resurssiviisasta strategiaa, tehokkaampaa työtä, sekä, ajattelumme lähtökohtaa: parempaa työtä tekeviä ja paremmin voivia ihmisiä. Huomisesta ei kukaan tiedä, mutta rankan kevään jälkeen meissä kaikissa asuu sellaista muutosvalmiutta, joka kannattaa hyödyntää. Who wants to be the dinosaur? Tulevaisuuden kestävät ja vastuulliset työympäristöt rakennetaan ketterästi N-Y-T. 

Tulevassa webinaarissamme keskustelemme työympäristöstrategiasta, tiedolla johtamisesta, yhteiskehittämisen menetelmistä ja työympäristön hyvinvoinnin vallankumouksesta.

Ilmoittaudu tästä mukaan ⭐️
TYÖYMPÄRISTÖ 2021: Tilatehokkuutta vai työhyvinvointia – Voisinko saada molemmat? | Flowork® by Nuan -webinaari 28.01.2021 klo 12-13

Vastuullinen työympäristö tiedolla johtaen

By Flowork® writes No Comments

Hey, keep cool and carry on! Näin kehotti kevät yrityksiä, jotka tuskastelivat uuden tilanteen edessä, kun maailmanlaajuinen etätyökokeilu toi perinteisen toimistolla tehdyn työn murroksen eteen ja toimitilat tyhjenivät. Etätyö oli tullut jäädäkseen, ainakin osittain, kognitiivinen kuormitus vähentyi, tekijät tutkitusti kokivat paitsi tekevänsä työnsä tehokkaammin, myös nukkuvansa, liikkuvansa ja ylipäätään palautuvansa enemmän (Akava Works & Firstbeat 2020). Yritysten mietittäväksi tuli, kuinka työtä nyt tehdään ja kuinka saada ihmiset tulemaan takaisin toimistolle, kun pendelöinti ja hälyisä toimisto eivät houkuttele.

“Tulevaisuudessa toimistotiloja tarvitaan jopa puolet vähemmän kuin nykyään, arvioi valtion omistamia kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt.” (YLE 2020).

Nyt eletään joustavan työn uutta aikaa. Onko ihmisten palaaminen toimistolle kuitenkaan oleellinen kysymys, vai tarjoaako etätyökokeilun tuoma muutos tärkeän momentumin panostaa entistä kestävämpään ja resurssiviisaampaan työympäristöstrategiaan?

Joustava työympäristöstrategia voi tarkoittaa esimerkiksi monipuolista toimistoverkkoa tai jaettuja työympäristöjä, ja säästöt toimitilakuluissa voi houkuttaa. Mutta mistä tietää millainen malli omalle yritykselle toimii ja millaisia päätöksiä tulisi tehdä?

 

Joustavan työympäristön kehittäminen: miksi tulla toimistolle?

Mielipiteet tai trendit eivät ole luotettavia argumentteja työympäristön kehittämisessä, kun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti vastuullinen ja tehokas työympäristö. Oleellisinta on lähteä liikkeelle itse työstä. Vaikuttaa itsestään selvältä, mutta valitettavan usein tärkein tuntuu unohtuvan. On kasattava ymmärrystä ja selvitettävä, millainen ympäristö tukee parhaiten sekä tehokasta työskentelyä että hyvinvoivaa henkilöstöä.

Joustava työympäristö on kokonaisuus // Kehittämisen lähtökohtana parempi työ ja hyvinvoivat ihmiset (KUVIO © Nuan)

Työympäristö on enemmän kuin konkreettinen tila, johon työtä tullaan tekemään. Varsinkin nykyajan joustava työ ja etätyön tekemisen tavat ovat osoittaneet, että työympäristö rakentuu aina useammasta ulottuvuudesta: fyysisestä, digitaalisesta ja sosiaalisesta, jotka muodostavat yhdessä holistisen kokonaisuuden. 

Yrityksissä on kenties mietitty, miten etätyöstä siirrytään taas toimistolle ja yritetty ennustaa millainen tulevaisuuden toimiston pitäisi olla, mutta oleellisempaa on hyödyntää työn murroksen tärkeä momentum, ja ymmärtää työympäristön eri ulottuvuudet. Keskeistä on pohtia miksi toimistolle ylipäätään tullaan.

Työn uudet tavat pakottavat yritykset vastaamaan kestävän ja joustavan toimitilastrategian haasteeseen. Elintärkeää työtilojen kehittämisessä on kysyä oikeita kysymyksiä, joilla saadaan selville, mikä työympäristön –digitaalisen, fyysisen ja sosiaalisen – lähtötilanne on. Työympäristön tilaa voi kartoittaa esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

-Missä työ on tuottavinta?

-Mikä tukee erilaisten työtehtävien tekemistä ja hyvinvointia?

-Mikä on esteenä tehokkaalle ja laadukkaalle työlle työympäristön eri osa-alueilla?

Johda työympäristöjen muutosta tiedolla: käytä käyttäjiä!

Oikeita kysymyksiä on järkevää pohtia oikeiden ihmisten kanssa. Oman organisaation kanssa. Työntekijöiden kokemuksissa on nyt kullanarvoista tietoa. Kuten kaikissa järkevissä kehityshankkeissa, työympäristön optimoinnissa kuninkaana toimii siis vanha kaverimme data. Määrällisen tiedon (esimerkiksi tilankäytön mittausten) lisäksi tärkeässä roolissa on työntekijäymmärrys ja itse työ.

“Ihannetilanteessa työn asettamat vaatimukset työtiloille on tarkasti kartoitettu.” (Minna Huotilainen, Aivot työssä 2018). Esimerkiksi etätyö on kompleksinen asia, jonka taustoista tulisi kasata ymmärrystä: miksi etätyö toimii, missä määrin tai miksi ei – yksilön, tiimin tai eri työtehtävien kohdalla. “Aiotko vielä tulla toimistolle” tai “Tykkäätkö etätyöstä” eivät ole kysymyksinä parhaasta päästä. Oikeilla metodeilla ja kysymyksillä saadaan validia tietoa mielipiteiden sijaan ja työympäristön onnistuneeseen kehitystyöhön tarvitaan mittarit (KPIs, key performance indicators). Parhaisiin tuloksiin päästään kokeneen työympäristöammattilaisen avulla. 

Muotoilumetodiikkaan pohjaavalla työympäristötutkimuksella monimutkaisesta tehdään yksinkertaista: kerätään ja analysoidaan käyttäjätietoa sekä kiteytetään kehityskohdat. Ymmärretään mihin suuntaan työympäristöä tulisi kehittää, ja kohdennetaan kehityspanostus ja investoinnit järkevästi.

 

Työympäristömuotoilun tuplatimantti // VAIHE 1 discover & define (KUVIO © Nuan)

Yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat usein rajalliset ja työympäristö on koko organisaation ja johdon strateginen asia. Työympäristötutkimuksella päästään käsiksi siihen, millainen ympäristö tukee sekä tehokasta työskentelyä että hyvinvoivaa henkilöstöä: koko pakettia. Kun momentumiin tartutaan käyttäjälähtöisesti, etätöiden ja toimistolla työskentelyn vastakkainasettelun sijaan päästään ajatukseen työympäristöstä, jossa sekä tehokkuus että hyvinvointi ovat keskiössä. Ja aletaan ymmärtää mistä oman yrityksen joustava ja kestävä työympäristöstrategia voisi rakentua.

 

Työympäristön hyvinvoinnin vallankumous: uusi normaali?

Myös tiede ja uusin tutkimustieto tarjoaa työkaluja työympäristön ihmislähtöiseen kehittämiseen. Maailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut stressin 2000-luvun terveysepidemiaksi. Vietämme vain 5‑10% työpäivästä tuottavassa flow-tilassa ja suorituskyky laskee 60% melun vaikutuksesta (Harvard Business Review 2015, British Journal of Psychology 2016). Työympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemisessa muun muassa ihmisen biologia ja evoluutio, neuro-, kognitio- ja käyttäytymistieteet tarjoavat arvokasta tietoa siitä kuinka aivot, keho ja mieli toimivat ja mikä vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä suorituskykyyn. 

Ymmärtämällä ihmistä kokonaisuutena, on mahdollista optimoida myös työympäristöä. Aivan kuin työympäristön biohakkerointia! Voimme yhdistää työn tukemiseen ja työympäristön kehittämiseen parhaat käytännöt esimerkiksi etätyöstä, mobiiliteknologiasta tai siitä, miten työn tekemisen paikka vaikuttaa ajatteluprosesseihin.

Vaikka työ ja sen vaatimukset ovat kehittyneet aimo loikilla, aivojemme toiminnot ja rakenteet ovat kivikaudelta ja sillä on vaikutuksia työn tekemiseen ja työympäristöön. (Minna Huotilainen, Aivot työssä 2018). 

Epävarmana aikana, jolloin kukaan ei voi ennustaa tulevaa, olisi houkuttelevaa lähteä kehittämiseen tuotosta ja tehostamisesta käsin, ja tehdä nopeita päätöksiä sitä tavoitellen. Työ ja työympäristö sisältävät viheliäisiä haasteita, joissa ihmisten hyvinvointi, työn tehokkuus ja organisaation suorituskyky ovat erottamattomasti yhteydessä. Ja tuovat oikein valjastettuna suurimman hyödyn.

 

Better work and people: työympäristö mahdollistamassa parempaa työtä

Uskomme muutokseen, jossa sekä ihmisten hyvinvointi että parempi työ ovat paalupaikalla. Hyvää seuraa ja tulos kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö (2019) on määrittänyt “Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030”, joiden tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, parantaa yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuutta sekä voimistaa yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Suuntaus on ollut muhimassa työympäristön kehittämisessä jo jonkin aikaa ja näinä haastavina aikoina merkitys vain korostuu.

Miksi työympäristö on olemassa? Parempaa työtä ja sitä tekeviä ihmisiä varten, eikö? Siksi olennaista on optimoida työympäristössä SEKÄ ihmisten terveys, hyvinvointi ja suorituskyky ja ETTÄ niiden kautta työn tuottavuus, tehokkuus ja laatu. Better work, better people.

 

Vastuullisen työympäristön hyödyt // Better work, better people (KUVIO © Nuan)

Voisiko tässä olla uusi normaali, josta kaikki hyötyvät? Vietämme kolmasosan aikuisiästämme töissä ja uskomme, että vastuullisilla, hyvinvointia ja tuottavuutta tukevilla työympäristöillä saavutetaan isoimmat hyödyt ja tuntuvaa etumatkaa. Niin yksilön kuin organisaatioiden ja yritysten kannalta, tiedolla johtaen ja tutkimukseen nojaten. Ihmisen evoluutio etenee hitaasti, joten tämä lähtökohtana kelkkaa ei tarvitse ihan heti olla kääntämässä. 

Napataan siis yhdessä työympäristön haasteita remeleistä ja hyödynnetään muutoksen momentum!

 

Ilmoittaudu tästä mukaan ⭐️
TYÖYMPÄRISTÖ 2021: Tilatehokkuutta vai työhyvinvointia – Voisinko saada molemmat? | Flowork® by Nuan -webinaari 28.01.2021 klo 12-13