All Posts By

Sanna

Työympäristö on hyvinvointistrategiaa

Työympäristö 2021: strategiaa ja hyvinvointia

By Flowork® writes No Comments

Ei käy kiistäminen, että toimisto, työympäristö ja työ ovat uuden äärellä: missä ja miten työtä tulevaisuudessa tehdään? 60% työvoimasta työskentelee nykyään niin sanotussa toimistotyössä, joten käsillä on yhteiskunnallisesti varsin merkittävä ilmiö. Viime vuosina yleisin “toimistomalli” on ollut activity based office / monitilatoimisto, joka on syntynyt vastaamaan joustavaa työtä, monipuolista vuorovaikutusta ja paperitonta toimistoa. Tutkimukset osoittavat, että sen avulla yritykset ovat pystyneet tehostamaan tilankäyttöä, mutta ihmisten käyttäytyminen ei kuitenkaan ole muuttunut “New ways of working” -mallin mukaisesti. Ja uudenlaista vastuullisuutta peräänkuulutetaan…

Although research shows that activity-based flex offices have managed to reduce office space for companies, it also shows that the behavior of the employees has not changed in line with the concept of New Ways of Working. Moreover, several actors on the office market recently suggested that the New Ways of Working concept should be broadened to support sustainable and long-term health among office employees.(Mälardalen University: Concepts for the Sustainable Office of the Future (SOFCO), 2020).

Vaikka hyvää kehitystä työympäristöissä on tapahtunut ja monelta osin monitilatoimisto on tukenut modernia työtä, jotain puuttuu – niin toimistoissa kuin työkulttuurissa on kehittämistä. Pandemia vauhditti työn tekemisen muutosta valovuosien verran yhden vuoden aikana ja työympäristön on edelleen mukauduttava. Näyttöä kestämättömän työelämän vaikutuksista piisaa: Pitkälle kyteneenä jo ennen pandemiaa, henkilöstön psyykkinen hyvinvointi on tilastojen mukaan (HS 11.11.2020) heittänyt häränpyllyä. Uupumusta, psyykkistä oireilua ja motivaation puutetta: uudet työnteon tavat vaativat veronsa. Vapaa-ajan tunnit eivät riitä työn ja työympäristön kuormituksesta palautumiseen. Mobiiliteknologia, jonka piti vapauttaa aikaamme, levittäytyykin elämäämme kuin pölypilvi keskeyttäen ja kuormittaen ympäri vuorokauden. Meitä kuormittavat lisääntyvät ja hälyttävät uusien teknologioiden ja työn teon tapojen tuomat riskit, kuten työhön liittyvät psykososiaalinen kuormitus, kognitiivisen ergonomian haasteet sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. “Työikäisen väestön työpanoksen menettämisellä ja sairaanhoitomenoilla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2012 STM on arvionut näiden aiheuttavan yhteensä 24 miljardin euron kustannukset työpaikoille, julkiselle taloudelle ja työntekijöille itselleen.” (STM 2019). Joku tässä mättää ja uusia keinoja pitäisi löytää.

 

Työympäristö ja hyvinvointi bisnesongelmana

Työympäristö on nähty tilana, jossa työ tehdään enemmän tai vähemmän paikkasidonnaisesti, enemmän tai vähemmän klo 8-16 välillä. Palautumisen osalta ero työn ja vapaa-ajan on ollut selkeä: töissä suoritetaan kun taas vapaa-aika on työstressista toipumiseen ja akkujen lataamiseen taas seuraavaa työrupeamaa varten. Selvää on, että nykyinen työelämä kuormittaa. Ongelmaa ei voida nähdä vain oman työn organisoinnin puutteena. Ratkaisujen etsiminen ei voi olla työntekijöiden harteilla tai työstä palautuminen vain yksilöiden vapaa-ajan haaste. Sähköpöytä ja taukojumppakaan eivät riitä.  Työympäristön ja vapaa-ajan erottelulle palautumisessa sekä yrityksen ja yksilön vastuun rajaamiselle henkilöstön hyvinvoinnissa on kuitenkin aika pistää stoppi, sillä fiksuja työympäristöjä luomalla on kaikki mahdollisuudet sekä voittaa apatia ja luoda uuden aikakauden merkitys esimerkiksi nyt vajaakäytöllä seisoville toimistotiloille

 

Työympäristö pandemia

Modernin työn ja työympäristön haasteet ovat suuri haaste työn tuottavuudelle, tuloksellisuudelle ja yksilöiden hyvinvoinnille. Perinteisessä mallissa työ kuormittaa, mutta työtä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet (kuten palautuminen/lepo, fyysinen aktiivisuus, keskittyminen/työteho) ovat yksittäisiä toimenpiteitä, yksilön vastuulla ja/tai työajan ulkopuolella.  // Kuva © Flowork® by Nuan

 

“Enää ei ole tärkeää se missä töitä tehdään, vaan mitä saadaan aikaan” (Ellun kanat 20.8.2020). Ja millaisin työympäristön keinoin työtä ja tuloksia voidaan tukea. Jotta työympäristöjen kehittämisessä päästään onnistumisen alkulähteille, on toimitilojen tyhjentyessä pysähdyttävä miettimään mm. miksi monet työntekijät ovat yhtäkkiä viihtyneet kotitoimistoillaan ja miksi työnteko on useista tuntunut tehokkaammalta.

Tilanne ei ole lähtökohtana organisaatioiden kehittämisen näkökulmastakaan helppo, sillä harvoin tiedetään, missä haasteet oikeasti ovat, miten niitä korjataan ja missä kosketuspisteissä työympäristö voi ylipäätään liittyä henkilöstön hyvinvointiin. On kuitenkin aika toimia. Tutkimusten mukaan palautumisen lisäksi haasteena modernissa työmaailmassa ja työympäristöissä ovat mm. aktiivisuuden puute, keskittymisen ja flow-tilan katkot, multitaskaaminen sekä aivojen ylikuormitus. Työn nopean muutoksen ja digitalisoitumisen sekä ihmisen evoluution ja edelleen kivikautisten aivojemme yhteensopimattomuudesta löytyy selityksiä näihin haasteisiin. Geneettinen perimämme on sidottu luontoon ja luonnossa elämiseen, silti vietämme 90% ajastamme sisätiloissa. Ihminen ei ole koskaan kehityshistoriansa aikana ollut niin paljon paikallaan kuin nykypäivänä, ja metsästäjä-keräilijä tarvitsi parasta aivokapasiteettiaan silloin, kun oli liikkeellä: istuessa ei tarvittu muistia tai tarkkaavaisuutta (Huotilainen & Saarikivi: Aivot työssä, 2018).

 

Seuraava askel: terveellinen hybridityöympäristö

Työympäristöstrategiassa on aika ottaa seuraava askel: harppaus kohti vastuullisempaa ja terveellisempää hybridityöpaikkaa. Me haluamme pöllyttää vanhaa ajatusmaailmaa ja työelämän perusarvoja – Hyvinvointi on tuotava erottamattomaksi osaksi työympäristöä. Tulevaisuuden työympäristöt ja työtä tekevien yksilöiden hyvinvointi ovat organisaatiotason haaste ja hälyttävät käppyrät saadaan taltutettua vastuullisella työn ja työympäristön muotoilulla ja hyvinvointiin tähtäävällä systemaattisella kehitystyöllä. “Perinteisten työhyvinvoinnin ammattilaisten” lisäksi työnantajilla, suunnittelijoilla, facility managementilla ja muilla työympäristötoimijoilla on ratkaiseva rooli muutoksessa. Taikapilleriä ei ole, mutta tutkimustieto, keinot ja ratkaisut ovat olemassa. Työkalupakkiin tarvitaan moniammatillista osaamista ja laaja arsenaali keinoja, ja myös työympäristön eri osa-alueet, kuten työkultturi ja toimisto a.k.a. fyysinen työympäristö, voidaan valjastaa osaksi hyvinvointisuunnitelmaa ja saada aikaan merkittäviä tuloksia työn tuloksellisuudessa ja ihmisten jaksamisessa. Työympäristön ja fyysisen tilan vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointiin tutkitaan tieteellisesti (kuten yllämainittu SOFCO-hanke) ja nopeita työelämäkokeiluja tarvitaan.

 

Työympäristö hyvinvointi

Tulevaisuuden vastuullinen hybridityöympäristö on strateginen hyvinvoinnin areena: vapaa ajasta ja paikasta, ja tässä mallissa modernia työtä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet (kuten palautuminen/lepo, fyysinen aktiivisuus, keskittyminen/työteho) ovat osa holistista työympäristöä ja työn muotoilua. Vastuu on yhdessä sekä työntekijöillä että työnantajalla.  // Kuva © Flowork® by Nuan

 

Hyvinvointia tukeva työympäristö organisaation menestystekijänä

Henkilöstö on yrityksen kallein kulu/kannattavin sijoitus ja sillä on yritykselle kriittinen merkitys liiketoiminnan mahdollistajana, joten hyvinvoiva, jaksava ja motivoinut henkilöstö on vuonna 2021 käsittämätön kilpailuetu. Kun työympäristön muotoiluun tartutaan lisäksi yhteiskehittämisen metodein, jossa henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan työympäristön kriittisiin pisteisiin, on käsissä jättipotti: henkilöstö, joka on sekä hyvinvoiva, tehokas että sitoutunut. Tyhy-hetkien ja johtoportaasta heitettyjen hyvinvointi-ideoiden sijaan, on yhteiskehittämisellä tärkeä rooli henkilöstön sitouttamisessa yhteisiin tavoitteisiin ja oman työympäristön hyvinvoinnin rakentamiseen. 

Vastuullinen ja hyvinvointia tukeva työympäristöstrategia voi siis joko olla, tai olla olematta, yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Mitä jos itse työssä ja työympäristössä nähtäisiinkin mahdollisuuksia stressin lievittämiseen, palautumiseen, aivotyön tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen – miltä työmaailma ja siinä toimivat yksilöt näyttäisivät? Miltä näyttäisi yritysten tuloksellisuus? Työ ja työympäristö muotoillaan nyt niin, että organisaatiossa mahdollistuu tehokas työ hyvinvointia ja terveyttä kuormittamatta. Ja pohditaan esimerkiksi kuinka toimitilaa voidaan muokata, jotta voidaan tarjota työntekijöille optimaalisia työn tekemisen paikkoja – uusi syy tulla toimistolle. Tarvitaan tahto rakentaa tulevaisuuden kestävää työelämää – ajatusmallin muutos sekä strategista, systemaattista kehitystyötä, joka voi edetä pienin askelin, esimerkiksi tyhjiä toimistoneliöitä kokeilulaboratioriona hyödyntäen. Konkreettisia vinkkejä kokeiluihin luvassa seuraavassa blogijutussa…

 

Myös tulevassa webinaarissamme keskitytään fyysiseen työympäristöön ja tutkimustietoon nojaavaan lempiaiheeseemme: Tulevaisuuden tilatehokkaaseen hybriditoimistoon, joka on HYVINVOINNIN & PAREMMAN TYÖN AREENA – ei sen vastakohta, este tai hidaste!

Ilmoittaudu tästä mukaan ⭐️
TYÖYMPÄRISTÖ 2021: Tilatehokkuutta vai työhyvinvointia – Voisinko saada molemmat? | Flowork® by Nuan -webinaari
To 28.01.2021 klo 12-13

Flowork® Restoration & Biophilia

By Flowork® writes No Comments

Palaudutko luonnossa kuten suurin osa meistä: syke ja verenpaine laskee ja hyvinvointi lisääntyy? Ihminen kuuluu luontoon, ei valkoiseen toimistokoppiin. Ja luonto voidaan tuoda työpaikalle. Hyödynnä luonnollisen työympäristön ja palautumisen positiiviset vaikutukset ja tarjoa toimistolla jotakin, mitä kotitoimistolta puuttuu. 

 

Miksi Amazon rakensi Seattlen pääkonttorillensa 6000m2 kasvihuonetta, joissa on 40 000 kasvia? “A place where employees can think and work differently surrounded by plants.” Luontoelementtien, kuten viherkasvien ja viherseinien, luonnovalon ja luontonäkymien on todettu merkittävästi lisäävän työssä viihtymistä, palautumista ja työtyytyväisyyttä sekä vähentävän stressiä.1,2,3 Pitkään on tiedetty puun positiivisista terveyvaikutuksista ja nykyään esimerkiksi toimistovalaistus voidaan suunnitella ihmisen luonnollista vuorokausirytmiä tukevaksi. Evoluutiobiologian sanelemana ihminen yksinkertaisesti kuuluu luontoon ja onneksi luonto voidaan tuoda myös työpaikalle ja lisätä toimiston positiivisia vaikutuksia niin työlle kuin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

 

 

Luontoelementtien lisäksi palautumisen tulisi olla nykytoimistojen kärkiteemoja. Lepo ja palautuminen on perinteisesti nähty työnteon vastakohtana, mutta tuorein aivotutkimus osoittaa, että asia onkin päinvastoin: lepo ei ole tehokkaan työn vihollinen vaan sen tärkeä aisapari. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan työstä palautumisella on aivojen hyvinvoinnille suuri merkitys ja palautumista tulisi tapahtua lomien ja viikonloppujen lisäksi myös itse työpäivien aikana. Tutkimukset osoittavat, että aivojen DMN-lepotilaverkosto, joka on hyödyllinen luovuuden, ongelmanratkaisun ja tiedon prosessoinnin kannalta, aktivoituu juuri silloin kun emme “tee mitään” levossa. Ajoittain onkin hyödyllisintä luopua esimerkiksi haasteiden aktiivisesta ratkaisemisesta tai palavereissa tuntikausia yhdessä ideoiden. 

 

Työpaikoilla kannattaa panostaa luonnollisiin työympäristöelementteihin sekä viihtyisiin tauko- ja vetäytymistiloihin, joihin voi mennä tarpeen mukaan kesken päivän: upota nojatuoliin, ottaa nokoset tai keinua riippumatossa. Sekä muotoilla työpäiviä ja työkulttuuria, joka ottaa levon vakavasti ja kannustaa hyödyntämään sen edut sekä työntekijöiden terveyden että tuloksellisen työn hyväksi. 

 

Veikkaan, että säkin kiinnostuit palautumisen ja luonnollisen työympäristön mahdollisuuksista? Tsekkaa blogista mainio kirjavinkki: Alex Soojung-Kim Pang: Rest – Why You Get More Done When You Work Less tai lue lisää Flowork® Restoration & Biophilia -moduulista toimiston hyvinvointielementtien lisäämiseen. 

 

________________________________

1. Largo-Wight, E., Chen W., Dodd V., Weiler, R. (2011).  Healthy workplaces: the effects of nature contact at work on employee stress and health. Public Health Rep 126 (Suppl 1):124-30.

2. Nieuwenhuis, M., Knight, C., Postmes, T., & Haslam, S. A. (2014). The relative benefits of green versus lean office space: Three field experiments. Journal of Experimental Psychology: Applied, 20(3), 199–214.

3. Shin, W. (2007). The influence of forest view through a window on job satisfaction and job stress. Scandinavian Journal of Forest Research 22(3):248-253.

Webinaari_työympäristökehittäminen

Työhyvinvointia ja tilatehokkuutta | Webinaari 28.1.2021

By Flowork® writes No Comments

Tilatehokkuutta vai työhyvinvointia – Voisinko saada molemmat?

 

Webinaarin sisältö

Flowork® -työympäristöasiantuntijat pöllyyttävät työympäristöjä ja haastavat vanhan työympäristömallin – useammallakin tavalla! Nyt paljastetaan kuinka työympäristö voidaan suunnitella tehokkaaksi ja yhtä aikaa työhyvinvointia lisääväksi – säästää tilakuluissa ja vahvistaa tuottavuutta, työtehoa ja jaksamista.

Luvassa vinkkejä ja innostavia esimerkkejä, kuinka hyödyntää työympäristöä hyvinvointistrategian työkaluna, startata työympäristösi hyvinvoinnin vallankumous ja optimoida fyysistä toimitilaa. Paras aika aloittaa on heti!

* Työn ja elämän/hyvinvoinnin erottelun aika on ohi!
* Työympäristö yrityksen menestystekijänä
* Henkilöstön sitouttaminen onnistuneesti hyvinvoivan työympäristön kehittämiseen
* Vinkit tilatehokkuuteen ja resurssiviisaaseen toimitilan optimointiin

Tsekkaa webinaari tästä linkistä

 

Monitilatoimisto on päivitettävä

By Flowork® writes No Comments

 

Koti peittoaa toimistotilat työn tehokkuudessa? On aika tarttua toimeen ja päivittää monitilatoimisto: seuraava askel on hybridityötä ja hyvinvointia tukeva työympäristö, jonne on järkevää tulla ja jonne halutaan tulla – toimisto, jossa työ sujuu ja työntekijät voivat hyvin. 

 

Koti, joka on suunniteltu asumiseen tukee paremmin työtä kuin toimisto, joka on suunniteltu työskentelyyn. Näin osoittavat viime aikaiset tutkimukset: 83% työntekijöistä ovat sitä mieltä, että koti mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja vain 64% kokee työnteon olevan tehokasta toimistolla. 1 Työ on muuttunut ja  viime vuosina yleisin toimistomalli “monitilatoimisto” on muuttuneen työn ja tutkimusten mukaan päivityksen tarpeessa. Tutkimukset osoittavat, että sen avulla yritykset ovat pystyneet tehostamaan tilankäyttöä, mutta ihmisten käyttäytyminen ei kuitenkaan ole muuttunut “New ways of working” -mallin mukaisesti. Ja monitilatoimistoon liittyy haasteita, esimerkiksi keskeytykset ja melu aiheuttavat työntekoon häiriöitä, alentavat suoriutumista ja ovat yhteydessä stressioireisiin ja heikentyneeseen yhteistyöhön.2,3 On loogista, että juuri keskittymistä vaativat tehtävät sujuvat (suurella osalla) paremmin kotona ja vaikuttaa siltä, että siellä niitä myös jatkossa halutaan tehdä (ainakin osa viikosta). Nyt on aika todella miettiä millaisia toimistotilamme ovat ja mitä niille pitäisi tehdä. 

 

toimisto_tulevaisuus_monitilatoimisto

 

Työn tekemisen paikka ei enää ole itsestään selvästi toimisto.  Tavoitteena on, että työympäristö tukee työtä ja työn imua. Flow- eli virtaustilassa asiat sujuu ja pystymme keskittymään, ja keskeistä sille on hallinnan tunne, joka nousee toimintaympäristöstä: pystymme hallitsemaan työskentelytilanteen ja valitsemaan toimintatavat sekä päättämään itse toiminnan tärkeimmistä edellytyksistä, kuten työvälineistä, työryhmien kokoamisesta, tiloista ja aikatauluista.4 Mahdollisuus valita lisää työtyytyväisyyttä ja on varmasti tullut jäädäkseen. Tyhjänä seisovat toimistotilat eivät ole järkevästi hyödynnettyä resurssia mistään näkökulmasta, ja niistä pitäisi pystyä suunnittelemaan paikkoja, joissa hyvä ja tehokas työ mahdollistuu.  

 

Työympäristö ja toimisto on (tai jos ei vielä ole, tulisi ehdottomasti olla) merkittävä osa yrityksen hyvinvointistrategiaa. Työntekijöillä pitää olla syy tulla toimistolle ja yhteisöllisyyden tukemisen lisäksi, työntekijöiden hyvinvointi on jatkossa keskiössä toimitilojen suunnittelussa. WELL Standardin Angela Spangler (IWBI) sanoi osuvasti vastikään, että kiinteistöillä on enemmän vaikutusta terveyteemme ja hyvinvointiimme kuin lääkärillämme. Jos mietimme faktaa, että vietämme 90% ajastamme sisätiloissa, on selvää, kuinka merkittävä rooli näillä tiloilla on. “We’re really trying to shine a light on this entire industry, saying that you all, whether you like it or not, are agents of public health. The decisions that you’re making are impacting human lives.” Flowork® näkee toimistojen tulevaisuuden tuottavan työn ja hyvinvoinnin alustana, joka kokoaa työntekijät yhteen vahvistaen yhteisöllisyyttä. Ratkaisuja ei kannata valita trendien, vaan tutkitun faktatiedon ja omasta organisaatiosta kerätyn datan mukaan. 

 

Työpaikoilla kannattaa panostaa muuttuneen työympäristötilanteen selvittämiseen, jonka avulla ymmärretään miten ja millaista työtä tehdään ja millaista työympäristöä se tarvitsee tuekseen. Sekä tarttua toimeen ja kehittää ketterästi kokeillen, mikä välittää omalle organisaatiolle viestin, että työntekijöiden kannalta merkittävää työympäristöä arvostetaan, ja varmistaa ratkaisujen toimivuuden sekä säästää investointeja. Aika ja resurssit menevät hukkaan arvaillessa millainen työympäristön tulevaisuudessa tulisi olla. Myös hyvinvointia tukeva työkulttuuri, joka tukee vahvistamaan terveellisiä tapoja itselle sopivalla tavalla on ratkaisevassa roolissa. No one size fits all.

 

Veikkaan, että vajaakäytöllä tai alihyödynnettynä oleville neliöille halutaan keksiä parempaa ja kannattavampaa käyttöä? Lue lisää Vastuullinen työympäristö tiedolla johtaen -blogijutusta tai tsekkaa kuinka Flowork® Index -työympäristöselvitys voi olla apunasi toimiston tulevaisuuden kehittämisessä ja paremman työn ja hyvinvoinnin mahdollistamisessa.

____________________

1.Leesman. Workplace 2021 Report. 

2. Haapakangas, A. 2017. Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance – Problems and Solutions. https://www.utupub.fi/handle/10024/135298

3. Mälardalen University. 2020. Concepts for the Sustainable Office of the Future (SOFCO).

Huotilainen, M. Moisala, M. 2019. Keskittymiskyvyn elvytysopas.

 

Flowork® Community & Connection

By Flowork® writes No Comments

Kaipaatko yhteisiä taukoja, kahvihetkiä, tiimipäivät ja kuulumisten vaihtoa? Yhteisöllisyys vaikuttaa olevan etätyöajan selvä heikko lenkki ja se näyttää tutkimusten valossa kärsineen eniten. Yhteisöllisyyttä rakennetaa nyt paikkariippumattomasti, mutta myös toimistolla povataan olevan edelleen merkittävä rooli hybridityön ja hajautetun organisaation yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa. Joskin senkin on muututtava…


Etätyöaika on tutkimusten ja työntekijöiden kokemusten mukaan haastanut yhteisöllisyyttä. “Ihmisen kognitio on parhaimmillaan silloin, kun sitä käytetään yhteiseen hyvään, yhteisten ongelmien ratkaisemiseen ja muiden auttamiseen.”1 Yritykset ovat olleet eri lähtökohdissa muuttuneessa tilanteessa ja erityisesti niissä organisaatioissa, joissa etätyö- ja hybridityön kulttuuria on laajemmin rakennettu vasta nyt, kehitettävää riittää. Toisella laidalla on niitä yrityksiä, joiden tiimit ovat aina olleet ympäri maailmaa ja hajautettu yhteisöllisyys on vahvaa.

 

Työntekijöiden sitoutuneisuudesta on paljon hyötyä: työntekijät ovat 21% tuottavampia, yritykset tekevät nelinkertaista tulosta, asiakastyytyväisyys on parempaa ja henkilöstön vaihtuvuus vähäisempää kilpailijoihin verrattuna. Sitoutuneet työntekijät myös raportoivat paremmasta terveydentilasta.2 Hyvän yrityskulttuurin tulisi lisätä sitoutumista: osallistumista, innostusta ja lojaaliutta omaa työtä ja työpaikkaa kohtaan. Me-henkeä. Ylpeyttä omasta työpaikasta. Ja yrityskulttuurin rakentamiseen kannattaa sijoittaa.

 

 

Myös toimitilojen suunnittelussa on huomioitava uuden hybridityön tuomia muutoksia ja pohtia millaisia tilaratkaisuin voimme tukea:

  • Virtuaalista tiimi- ja asiakastyötä > hyvä akustiikka, äänieristys, brändi tilassa, digitaaliset välineet
  • Sosiaalista vuorovaikutusta > viihtyisiä kohtaamistiloja adhoc-keskusteluille myös yli tiimirajojen
  • Hajautettua yhteisöllisyyttä > kuinka kohtaamistiloissa voidaan lisätä digitaalisia ratkaisuja ja toimintakulttuuria, joiden avulla saamme kaikki mukaan esimerkiksi kahvihetkiin ja viikkopalavereihin

 

Työpaikoilla kannattaa panostaa vuorovaikutustiloihin, jotka mahdollistavat laadukkaasti niin virtuaalisen tiimi- ja asiakastyön kuin formaalin ja epäformaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen livenä toimistolla ja viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen, jotta työntekijät viitsivät vaivautua paikalle. Sekä muotoilla työpäiviä ja työkulttuuria, jotka mahdollistavat tehokkaat palaverit ja yhdessä tekemisen, ja rakentavat yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoisuutta hajautetussa organisaatiossa. 

 

Veikkaan, että säkin kiinnostuit yhteisöllisen ja vuorovaikutusta tukevan hybridityöympäristön mahdollisuuksista? Tsekkaa Flowork® Community & Connection -moduulin ratkaisut tai lue lisää blogista…

 

_______________________________

1. Huotilainen, M., Saarikivi, K. (2018) Aivot työssä. 

2. Gallup 2018. Employee Engagement on the Rise in the U.S. https://news.gallup.com/poll/241649/employee-engagement-rise.aspx

Flowork® Mind & Focus

By Flowork® writes No Comments

Tunnistatko nykyisen työelämän monstereita: teknostressin, multitaskauksen ja hälyisän toimistotilan? Aivomme ovat koetuksella työn muutoksessa ja keskittymistä vaativille tehtäville voidaan suunnitella otollisia ja tehokkaita työympäristöjä tutkimustietoon nojaten. 

 

Kollegoiden keskustelut kantautuu korviin, pirisevä puhelin keskeyttää ajatuksen, tilassa kaikuu ja äänimaailma muistuttaa enemmän toria kuin toimistoa, jossa voisi keskittyä. Tai jonne haluaisi tulla, jos vaihtoehtona on tehdä etätyötä omassa rauhassa. Mutta kaikille kotikaan ei ole keskittymistä tukeva ympäristö syystä tai toisesta. Viime aikainen tutkimus osoittaa, että  fyysisen työympäristöllä on vahva yhteys stressiin. Mutta hyvä uutinen on se, että toimiston hyvällä suunnittelulla, mm. materiaaleilla ja layout-ratkaisuilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden kokeman stressin vähentämiseen. Esimerkiksi työtilojen melu voi aiheuttaa väsymystä ja muita työkykyä heikentäviä oireita: huono akustiikka voi aiheuttaa jopa sydänkohtausta vastaavaa sykkeen nousua. Melun aiheuttamat vaikutukset laskevat motivaatiota ja suorituskykyä.1  Työympäristön akustiikka vaikuttaisi olevan toimistojen yleisin ongelma, monimutkainen kokonaisuus, jonka suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

 

 

Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan aivojen hyvinvoinnin huomioivia työskentelyolosuhteita ja se on nykyään monessa työssä koetuksella. Keskeytykset estävät meitä pääsemästä työskentelyssä virtaavaan flow-tilaan ja saavat aikaan toimistossa työskentelevän aivoissa yhä saman reaktion kuin lähestyvä vaara aiheutti kivikautisissa aivoissa: pitää joko taistella tai paeta. Taistele tai pakene -reaktioissa tavallisiin työtehtäviin liittyvät asiat tuntuvat uhkaavilta ja välinpitämättömyytemme kasvaa.2 Toimiston on pystyttävä (jatkossakin) tarjoamaan työrauhaa. Piste. Fyysisen ympäristön häiriöiden lisäksi työkulttuurissa voi olla myös mobiiliteknologian aiheuttamaa teknostressiä: ilmoituksia, merkkiääniä ja jatkuvasti kilahtavia sähköposteja. Mitäpäs, jos ”out-of-office” -mailivastaaja laitetaankin silloin, kun tiimi kokoontuu yhteistyön ääreen toimistolle? Kuten tehdään isoissa it-yrityksissä maailmalla. Arvostetaan työrauhaa eikä sallita ajattelun ja työn virtauksen häiriintyä keskeytyksillä, jotka eivät ole pakollisia.

 

Työpaikoilla kannattaa panostaa akustiikkaan ja keskittymistä tukeviin tiloihin, joissa on minimoitu niin visuaaliset kuin äänihäiriöt. Näitä voivat olla esimerkiksi hiljaisen työskentelyn tilat, vetäytymistilat sekä laaja kirjo erilaisia akustisia ratkaisuja desibeliverhoista ääntä vaimentaviin kalusteisiin. Sekä muotoilla työpäiviä ja työkulttuuria, joka suojelee aivojamme ja ajatteluamme, tietotyön työvälineistä tärkeimpiä, ja antaa meille mahdollisuuden keskittyä erilaisiin työtehtäviin: olla tarkkoja, tehokkaita ja tehdä laadukasta työtä. Ja tietenkin myös etätyön mahdollisuus kannattaa hyödyntää keskittymistä vaativissa tehtävissä, antaa työntekijöille valinnan mahdollisuus ja pohtia mitä työtä varten toimistolle on järkevin tulla.

 

Veikkaan, että säkin kiinnostuit palautumisen ja luonnollisen työympäristön mahdollisuuksista? Tutustu lisää  Flowork® Mind & Focus -moduuli, ketterä toimistoratkaisu tai lue lisää… 

 

______________

1.. Sander, E., Caza, A., Jordan, P. (2019) The physical work environment and its relationship to stress. Organizational Behaviour and the Physical Environment (pp.268-284).

2. Huotilainen, M., Saarikivi, K. (2018) Aivot työssä.

Flowork® Body & Activity

By Flowork® writes No Comments

Piilaaksossa rekrytään parhaat tekijät kävelytapaamisissa ja vedetään palavereja kävelymatolla. Miksipä ei! Varsinkin kun ei vapaa-aika enää riitä työkuormituksesta palautumiseen. On aika haudata istumakulttuuri ja raivata tilaa uuden ajan toimistolle, jossa aktiivisuus vahvistaa ajattelua ja työtehoa – ja lisää työhyvinvointia. 

 

Lähes 80 prosenttia suomalaisen päivästä kuluu istuen, seisten tai maaten. Yli seitsemän tunnin yhtäjaksoinen istuminen on merkittävä terveysriski eikä edes rankka liikunta työpäivän päätteeksi poista sen haittoja. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat yksi merkittävimmistä modernin työn haitoista – vietämme  ⅓ elämästämme työssä eivätkä työympäristömme tue tarpeeksi (tai voisivat tukea paljonkin enemmän) fyysistä aktiivisuutta. Fyysisellä ja sosiokulttuurisella ympäristöllä on merkittävä rooli aktivisuuden ja terveyden kannalta ja mm. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut suositukset istumisen vähentämiseksi. 1,2

 

 

On biologinen fakta, että aivomme toimivat parhaiten liikkeessä, mutta  Istuminen välittää keräilijä-metsästäjä aivoillemme viestin, että vireystilaa voi laskea.3 Eihän tässä ole järkeä, kun pitäisi ratkoa ongelmia, olla innovatiivinen tai tehokas! Esimerkiksi Missourin yliopiston tutkimuksen mukaan seisomakokoukset ovat noin kolmanneksen (34%) istumakokouksia lyhyempiä, ja osallistujat ovat myös tyytyväisempiä palavereihin.4 

 

Yritystehdas_performance_yrityshautomo_flowork

 

Asiakkaamme Yritystehdas on halunnut mullistaa perinteisen suomalaisen hautomovalmennuksen ja panostaa Performace Programiin, joka keskittyy yrittäjän hyvinvointiin ja suorituskykyyn sekä tiimin ja kasvun kulttuuriin kehittämiseen. Kun lähdimme Flowork®-työympäristömuotoiluprojektiin heidän kanssaan, oli selvää, että nämä teemat tuodaan vahvasti osaksi uusia toimitiloja. Juuri valmistuneesta toimistosta löytyy mm. kasvihuone ja keskeisimmältä paikalta aktiivisuutta lisäävä työskentelyalue, jossa kuntopyörät, kuntoilumahdollisuudet, Naava-viherseinät, aktiiviset yhteistyömahdollisuudet, aktiivityöpisteet ja terveelliset tarjottavat kannustavat valitsemaan paremmin. Yrityskulttuuriin erikoistunut NextJump on muiden edelläkävijöiden tavoin satsannut merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin ja tulokset ovat vaikuttavia: vuosittainen myynti on kasvanut nelinkertaisesti ja ainut muuttuja on ollut sijoitus työntekijöihin. “If you take care of your people, they will take care of your business.”

 

Työpaikoilla kannattaa panostaa aktiivisuutta ja työasentojen vaihtelua tukeviin ratkaisuihin, joita voivat sähköpöytien lisäksi olla esimerkiksi sähköneuvottelupöydät, aktiivituolit, seisontatyöpistematot, kävelytyöpisteet, taukoliikuntamahdollisuudet sekä aktiivisen layoutin suunnittelu – helposti saavutettavissa ja aidosti houkuttelevia vaihtoehtoja. Sekä muotoilla työpäiviä ja työkulttuuria, joka kannustaa aktiivisen työskentelyn valitsemiseen ja esimerkiksi ulkoilun hyödyntämiseen palavereissa, ongelmanratkaisussa tai ammatillisessa kehittymisessä äänikirjaa kuunnellen. Ehkä olisi myös aika päivittää suomalaisten työpaikkojen vahva kahvipullakulttuuri ja kokoontua vaikkapa iltapäiväsmoothieille yhteisiin hetkiin?

 

Yritystehdas_performance_yrityshautomo_flowork

Veikkaan, että säkin kiinnostuit aktiivisen työympäristön mahdollisuuksista?
Tutustu aiheeseen lisää Työympäristö 2021: strategiaa ja hyvinvointia -blogijutussa tai tsekkaa uusi Flowork® Body & Activity -moduuli hyvinvoinnin lisäämiseen ketterästi toimistotilojen avulla. 

 

________________________

1. Sosiaali- ja terveysministeriö. ISTU VÄHEMMÄN – VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen.

2. World Health Organization. (2015). Physical Activity.

3. Huotilainen, M., Saarikivi, K. (2018) Aivot työssä. 

4. Bluedorn, A., Turban, D., Love, M.S.  (1999). The effects of stand-up and sit-down meeting formats on meeting outcomes. Journal of Applied Psychology, Vol. 84(2):277-285.

shorter_lyhennetty_työviikko

Rest | Alex Soojung-Kim Pang

By Flowork® recommends No Comments

KIRJAVINKKI // Rest: Why You Get More Done When You Work Less (2018) on huikea kirja, joka mullistaa tuottavan työn paradoksin. Tuoreimpaan neurotutkimukseen nojaten Alex Soojung-Kim Pang, futuristi ja konsultti Silicon Valleysta, osoittaa tässä uraauurtavassa kirjassa, miksi lepo ja palautuminen on otettava vakavasti: saadakseen enemmän aikaan, onkin työskenneltävä vähemmän ja rentouduttava enemmän. Täysin vastoin tässä nykytyöelämäämme vaivaavassa “overwork”-kulttuurissa vallitsevaa ajatusmallia. Tieteellisen tutkimusperustan lisäksi kirja sisältää selkeät vinkit, kuinka työkulttuuria ja työpäiviä voidaan vaikuttavasti ja helposti muokata.

“I argue that we misuderstand the we misunderstand the relationship between work and rest. Work and rest are not polar opposites. Rest is not work’s adversary. Rest is work’s partner. You cannot work well without resting well.” – Alex Soojung-Kim Pang

“It should be compulsory reading for all office managers anywhere.” – Katie Law, Evening Standard

“There’s another force transforming the way we work, and that is: nonwork.” – Arianna Huffington

 

POIMI VINKIT:
1. Take rest seriously
2. Focus
3. Layer work and rest
4. Get an early start
5. Detach from work
6. Detach from devices
7. Take a week off every season
8. Practice deep play
9. Get plenty of exercise
10. Get plenty of sleep

(Alkusanat, Arianna Huffington)

 

Zoom fatique – totta vai tarua | Dr Libby Sander

By Flowork® recommends No Comments

Ilmiö nimeltä Zoom fatique – tai Teams-uupumus – on ollut monen etätyöläisen mielessä ja tunteissa kuluneen vuoden 2020 aikana. Mutta onko ilmiö todellinen? Australialaisen Bond Universityn organisaatiokäyttäytymisen apulaisprofessori Libby Sanders on Clinton M. Padgettin haastateltavana videopalaveriväsymyksestä The Conversation -podcastissa.

POIMI VINKKI:

Tutkimusten mukaan osa työntekijöistä viettää jopa 6-8 tuntia etäkokouksissa. Ensimmäinen ja tärkein vinkki on pohtia, tarvitaanko jokaista palaveria, vai voisiko saman asian hoitaa esimerkiksi jaetun dokumentin kommentoinnilla tai digitaalisella yhteistyöalustalla. Videopalaveriväsymystä vastaan taistellaan parhaiten tehostamalla ja vähentämällä videokokouksissa käytettävää aikaa.

 

TSEKKAA TÄÄLTÄ:
ForbesBooks Radio | The Conversation with Clinton M. Padgett  | Episode 4 https://www.spreaker.com/user/forbesbooks_radio/episode-04-part-one-dr-libby-sander