Ei käy kiistäminen, että toimisto, työympäristö ja työ ovat uuden äärellä: missä ja miten työtä tulevaisuudessa tehdään? 60% työvoimasta työskentelee nykyään niin sanotussa toimistotyössä, joten käsillä on yhteiskunnallisesti varsin merkittävä ilmiö. Viime vuosina yleisin “toimistomalli” on ollut activity based office / monitilatoimisto, joka on syntynyt vastaamaan joustavaa työtä, monipuolista vuorovaikutusta ja paperitonta toimistoa. Tutkimukset osoittavat, että sen avulla yritykset ovat pystyneet tehostamaan tilankäyttöä, mutta ihmisten käyttäytyminen ei kuitenkaan ole muuttunut “New ways of working” -mallin mukaisesti. Ja uudenlaista vastuullisuutta peräänkuulutetaan…

Although research shows that activity-based flex offices have managed to reduce office space for companies, it also shows that the behavior of the employees has not changed in line with the concept of New Ways of Working. Moreover, several actors on the office market recently suggested that the New Ways of Working concept should be broadened to support sustainable and long-term health among office employees.(Mälardalen University: Concepts for the Sustainable Office of the Future (SOFCO), 2020).

Vaikka hyvää kehitystä työympäristöissä on tapahtunut ja monelta osin monitilatoimisto on tukenut modernia työtä, jotain puuttuu – niin toimistoissa kuin työkulttuurissa on kehittämistä. Pandemia vauhditti työn tekemisen muutosta valovuosien verran yhden vuoden aikana ja työympäristön on edelleen mukauduttava. Näyttöä kestämättömän työelämän vaikutuksista piisaa: Pitkälle kyteneenä jo ennen pandemiaa, henkilöstön psyykkinen hyvinvointi on tilastojen mukaan (HS 11.11.2020) heittänyt häränpyllyä. Uupumusta, psyykkistä oireilua ja motivaation puutetta: uudet työnteon tavat vaativat veronsa. Vapaa-ajan tunnit eivät riitä työn ja työympäristön kuormituksesta palautumiseen. Mobiiliteknologia, jonka piti vapauttaa aikaamme, levittäytyykin elämäämme kuin pölypilvi keskeyttäen ja kuormittaen ympäri vuorokauden. Meitä kuormittavat lisääntyvät ja hälyttävät uusien teknologioiden ja työn teon tapojen tuomat riskit, kuten työhön liittyvät psykososiaalinen kuormitus, kognitiivisen ergonomian haasteet sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. “Työikäisen väestön työpanoksen menettämisellä ja sairaanhoitomenoilla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2012 STM on arvionut näiden aiheuttavan yhteensä 24 miljardin euron kustannukset työpaikoille, julkiselle taloudelle ja työntekijöille itselleen.” (STM 2019). Joku tässä mättää ja uusia keinoja pitäisi löytää.

 

Työympäristö ja hyvinvointi bisnesongelmana

Työympäristö on nähty tilana, jossa työ tehdään enemmän tai vähemmän paikkasidonnaisesti, enemmän tai vähemmän klo 8-16 välillä. Palautumisen osalta ero työn ja vapaa-ajan on ollut selkeä: töissä suoritetaan kun taas vapaa-aika on työstressista toipumiseen ja akkujen lataamiseen taas seuraavaa työrupeamaa varten. Selvää on, että nykyinen työelämä kuormittaa. Ongelmaa ei voida nähdä vain oman työn organisoinnin puutteena. Ratkaisujen etsiminen ei voi olla työntekijöiden harteilla tai työstä palautuminen vain yksilöiden vapaa-ajan haaste. Sähköpöytä ja taukojumppakaan eivät riitä.  Työympäristön ja vapaa-ajan erottelulle palautumisessa sekä yrityksen ja yksilön vastuun rajaamiselle henkilöstön hyvinvoinnissa on kuitenkin aika pistää stoppi, sillä fiksuja työympäristöjä luomalla on kaikki mahdollisuudet sekä voittaa apatia ja luoda uuden aikakauden merkitys esimerkiksi nyt vajaakäytöllä seisoville toimistotiloille

 

Työympäristö pandemia

Modernin työn ja työympäristön haasteet ovat suuri haaste työn tuottavuudelle, tuloksellisuudelle ja yksilöiden hyvinvoinnille. Perinteisessä mallissa työ kuormittaa, mutta työtä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet (kuten palautuminen/lepo, fyysinen aktiivisuus, keskittyminen/työteho) ovat yksittäisiä toimenpiteitä, yksilön vastuulla ja/tai työajan ulkopuolella.  // Kuva © Flowork® by Nuan

 

“Enää ei ole tärkeää se missä töitä tehdään, vaan mitä saadaan aikaan” (Ellun kanat 20.8.2020). Ja millaisin työympäristön keinoin työtä ja tuloksia voidaan tukea. Jotta työympäristöjen kehittämisessä päästään onnistumisen alkulähteille, on toimitilojen tyhjentyessä pysähdyttävä miettimään mm. miksi monet työntekijät ovat yhtäkkiä viihtyneet kotitoimistoillaan ja miksi työnteko on useista tuntunut tehokkaammalta.

Tilanne ei ole lähtökohtana organisaatioiden kehittämisen näkökulmastakaan helppo, sillä harvoin tiedetään, missä haasteet oikeasti ovat, miten niitä korjataan ja missä kosketuspisteissä työympäristö voi ylipäätään liittyä henkilöstön hyvinvointiin. On kuitenkin aika toimia. Tutkimusten mukaan palautumisen lisäksi haasteena modernissa työmaailmassa ja työympäristöissä ovat mm. aktiivisuuden puute, keskittymisen ja flow-tilan katkot, multitaskaaminen sekä aivojen ylikuormitus. Työn nopean muutoksen ja digitalisoitumisen sekä ihmisen evoluution ja edelleen kivikautisten aivojemme yhteensopimattomuudesta löytyy selityksiä näihin haasteisiin. Geneettinen perimämme on sidottu luontoon ja luonnossa elämiseen, silti vietämme 90% ajastamme sisätiloissa. Ihminen ei ole koskaan kehityshistoriansa aikana ollut niin paljon paikallaan kuin nykypäivänä, ja metsästäjä-keräilijä tarvitsi parasta aivokapasiteettiaan silloin, kun oli liikkeellä: istuessa ei tarvittu muistia tai tarkkaavaisuutta (Huotilainen & Saarikivi: Aivot työssä, 2018).

 

Seuraava askel: terveellinen hybridityöympäristö

Työympäristöstrategiassa on aika ottaa seuraava askel: harppaus kohti vastuullisempaa ja terveellisempää hybridityöpaikkaa. Me haluamme pöllyttää vanhaa ajatusmaailmaa ja työelämän perusarvoja – Hyvinvointi on tuotava erottamattomaksi osaksi työympäristöä. Tulevaisuuden työympäristöt ja työtä tekevien yksilöiden hyvinvointi ovat organisaatiotason haaste ja hälyttävät käppyrät saadaan taltutettua vastuullisella työn ja työympäristön muotoilulla ja hyvinvointiin tähtäävällä systemaattisella kehitystyöllä. “Perinteisten työhyvinvoinnin ammattilaisten” lisäksi työnantajilla, suunnittelijoilla, facility managementilla ja muilla työympäristötoimijoilla on ratkaiseva rooli muutoksessa. Taikapilleriä ei ole, mutta tutkimustieto, keinot ja ratkaisut ovat olemassa. Työkalupakkiin tarvitaan moniammatillista osaamista ja laaja arsenaali keinoja, ja myös työympäristön eri osa-alueet, kuten työkultturi ja toimisto a.k.a. fyysinen työympäristö, voidaan valjastaa osaksi hyvinvointisuunnitelmaa ja saada aikaan merkittäviä tuloksia työn tuloksellisuudessa ja ihmisten jaksamisessa. Työympäristön ja fyysisen tilan vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointiin tutkitaan tieteellisesti (kuten yllämainittu SOFCO-hanke) ja nopeita työelämäkokeiluja tarvitaan.

 

Työympäristö hyvinvointi

Tulevaisuuden vastuullinen hybridityöympäristö on strateginen hyvinvoinnin areena: vapaa ajasta ja paikasta, ja tässä mallissa modernia työtä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet (kuten palautuminen/lepo, fyysinen aktiivisuus, keskittyminen/työteho) ovat osa holistista työympäristöä ja työn muotoilua. Vastuu on yhdessä sekä työntekijöillä että työnantajalla.  // Kuva © Flowork® by Nuan

 

Hyvinvointia tukeva työympäristö organisaation menestystekijänä

Henkilöstö on yrityksen kallein kulu/kannattavin sijoitus ja sillä on yritykselle kriittinen merkitys liiketoiminnan mahdollistajana, joten hyvinvoiva, jaksava ja motivoinut henkilöstö on vuonna 2021 käsittämätön kilpailuetu. Kun työympäristön muotoiluun tartutaan lisäksi yhteiskehittämisen metodein, jossa henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan työympäristön kriittisiin pisteisiin, on käsissä jättipotti: henkilöstö, joka on sekä hyvinvoiva, tehokas että sitoutunut. Tyhy-hetkien ja johtoportaasta heitettyjen hyvinvointi-ideoiden sijaan, on yhteiskehittämisellä tärkeä rooli henkilöstön sitouttamisessa yhteisiin tavoitteisiin ja oman työympäristön hyvinvoinnin rakentamiseen. 

Vastuullinen ja hyvinvointia tukeva työympäristöstrategia voi siis joko olla, tai olla olematta, yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Mitä jos itse työssä ja työympäristössä nähtäisiinkin mahdollisuuksia stressin lievittämiseen, palautumiseen, aivotyön tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen – miltä työmaailma ja siinä toimivat yksilöt näyttäisivät? Miltä näyttäisi yritysten tuloksellisuus? Työ ja työympäristö muotoillaan nyt niin, että organisaatiossa mahdollistuu tehokas työ hyvinvointia ja terveyttä kuormittamatta. Ja pohditaan esimerkiksi kuinka toimitilaa voidaan muokata, jotta voidaan tarjota työntekijöille optimaalisia työn tekemisen paikkoja – uusi syy tulla toimistolle. Tarvitaan tahto rakentaa tulevaisuuden kestävää työelämää – ajatusmallin muutos sekä strategista, systemaattista kehitystyötä, joka voi edetä pienin askelin, esimerkiksi tyhjiä toimistoneliöitä kokeilulaboratioriona hyödyntäen. Konkreettisia vinkkejä kokeiluihin luvassa seuraavassa blogijutussa…

 

Myös tulevassa webinaarissamme keskitytään fyysiseen työympäristöön ja tutkimustietoon nojaavaan lempiaiheeseemme: Tulevaisuuden tilatehokkaaseen hybriditoimistoon, joka on HYVINVOINNIN & PAREMMAN TYÖN AREENA – ei sen vastakohta, este tai hidaste!

Ilmoittaudu tästä mukaan ⭐️
TYÖYMPÄRISTÖ 2021: Tilatehokkuutta vai työhyvinvointia – Voisinko saada molemmat? | Flowork® by Nuan -webinaari
To 28.01.2021 klo 12-13

Leave a Reply